tiistai 10. huhtikuuta 2012

Naisen kolme pahetta

On olemassa muutama asia joita naisella ei koskaan voi olla liikaa. Arvaatteko jo?

Nro 1:

Käsilaukkuja. 
Niitä vaan pitää olla kaiken muotoisina, värisinä ja kokoisina kaikenlaisia tilanteita silmällä pitäen. Harvemmin ostan kuitenkaan käsilaukkuja, koska kaupassa aina tuntuu siltä että näitä laukkuja ehkä on jo ihan tarpeeksi että tarvitsenkohan ihan varmasti taas uutta.... mutta, porsaanreikä logiikassani on se, että "itsetehtyjä laukkuja ei lasketa". :) Joten.... laukkumääräni on aika valtava.......





Nro 2:

Kenkiä. 
Niitä voi ostaa aina, varsinkin jos ne on nätit, tai tarjouksessa, tai tarjouksessa ja nätit. Viis siitä tuleeko niillä ikinä sit lopulta käveltyä, mutta naisella pitää olla paljon ihania kenkiä. Mäkin ostin viimeksi aivan ihanat korkokengät alennusmyynnistä, jotka ei olleet kyllä yhtään mun väriset, eikä mulla ole mitään sen värisiä vaatteita, mut hei, nahkaiset hyvin jalkaan istuvat korkkarit vaan 70€, nii pakkohan ne nyt oli ostaa. Ehkä mä mummona sit pukeudun nudensävyisiin vaatteisiin...





Nro 3:

Koruja. 
Ah... korut. Suhteeni koruihin on kuin suhteeni... varpaisiini. Ilman niitä olisi tosi outo olo ja tuntuisi siltä että jotain oleellista puuttuu. Joten, koruja, niitähän ei koskaan voi olla liikaa. Tuntuu aina olo ihan alastomalta jos ei ole koruja päällä. Osa korvakoruistakin on sellaisia joita en koskaan ota pois, mutta isoimmat sentään otan yöksi pois... liian isoja korvakorujahan ei sitten ole olemassa, se on joku urbaani legenda.

Joten, kun isän kanssa olin verstaassa, ja näin hopeakorutyökalupakin pohjalla lusikoita, yllytin isän samantien halkomaan mulle yhden lusikan ja tekemään niihin reijät päähän.





Ja ah, iiiiihanat lusikkakorvikseni (joku II korkeushyppypalkinto vuodelta -54) ovat valmiit. Nää on niin mahtavat, tulee varmaan pidettyä koko ensi viikko näitä. :)


Mitäs paheita teillä on? :)

2 kommenttia:

  1. Hihii, niin tunnistin itsesi noista! Imelda Marcosia meilläkin asuu peräti kolmin kappalein, kun tyttäret näyttävät perineen äitinsä esteettisen silmän. Laukkuja( huom! Kirpparilta löytyneitä ei myöskään lasketa!), kenkiä (juu kenkäkaupan alekoreista löytyneitä ei lasketa!) ja koruja ( ystävän kosmetiikka/korufirman tukemiseksi ostettuja ei lasketa) piisaapi kaappitolkulla. Lisäksi on lasitavara, jonka lisäisin paheeksi kyllä, eli kirpparilta tai muuten käytettynä meille tiensä löytäneet VANHAT juomalasit, jäjlkiruokakipot sun muut iäkkäät, hehkeät lasitavarat... No, uusia ja rumempia voi sitten vastavuoroisesti roudata kirpparille näkymää pilaamasta. Ihanaa olla nainen. :-D

    VastaaPoista
  2. Hih, todellakaan muuten noita kirppareilta löytyneitä laukkuja TAI kenkiä ei lasketa... ;)

    Sen sijaan lasitavarasta ite en mitään kiksejä saa...onneksi, hukkuisin varmaan tähän materiaan jos vielä lasikipoistakin tykkäisin..! :D

    Aloin jo joskus teininä säilyttämään korujani isossa työkalupakissa, jossa on monta kerrosta, koska ei ne vaan enää mahtuneet mihinkään pieneen ja söpöön korurasiaan mitenkään... ;) Nyt alkaa sekin olla jo täysi, pitäisi varmaan joku kalastuspakki hommata seuraavaksi....mutta kun ovat niin rumia! Ei työkalupakkienkaan valmistajat yhtään ajattele, et ne maastovihreät kuutionmuotoiset valukikkareet ei ehkä sytytä ihan kaikkia...

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! :)