lauantai 19. heinäkuuta 2014

Aikuisen naisen passipussi

Olin lähdössä reissuun.

Enkä löytänyt kaulapussia mistään. Olin hukannut sen varmaan jonnekin. Joten oli aika ommella uusi.

Ja.... alkuperäinen idea "simppeli suorakulmainen pussukka jossa on vetoketju".......
lähti...
vähän...

lapasesta...

jonnekin? 









Hetkinen!

Mikäs härski pussukka sieltä pilkottaa....?






Sain ystävältäni syntymäpäivälahjaksi passin suojapussin. :D




Saatoin lentokentän tiskillä räväyttää sinivalkoisen römpsän pöytään. Eikä yhdenkään virkailijan ilme edes värähtänyt!  On ne ammattilaisia.




Musta tää oli ihanan vitsikäs lahja. :) Kiitos ihana ystävä! 



perjantai 18. heinäkuuta 2014

Saippuakulho



Halusin uuden saippuakipon näiden (jo kovaa vauhtia ruostuvien) lusikoiden tilalle. 

Annoin tehtävän savitöitä harrastavalle muotoilija-ystävälleni.

Tekisi mulle uuden saippuakipon.



Mutta en suostunut mihin tahansa kippoon vaan asetin listan vaatimuksia:

- Saippuan pitää kuivua hyvin
- vesi ei saa jäädä lillimään kipon pohjalle
- veden pitää myös päästä helposti virtaamaan kipon pohjan läpi lavuaarin pohjalle
- väri tumma tai vaalea, ei mitään sisustusta rajoittavaa.



Pitkällisen, noin vuoden mittaisen prosessin päätteeksi 
(unohtamatta 2 koeversiota)

Lopputulos:






.....täydellinen. 






Kiva industrial-tyylinen ilmastointiräppänä.
Tai pöytätietokoneen propelli? Hmm. En osaa päättää. :D






Sen lisäksi että se on nätti kuin sika pienenä se toimii. :)
Saippua ei liimaannu kippoon,
kuivahtaa nopeasti,
vesitahrat ei jää mihinkään lillimään
ja
se on sopii minkävärisen maton tai käsipyyhkeen rinnalle. :)



Perttfecto.

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Koirankakkapussipussi



Koiruudellekin välillä jotain. 

Nimittäin koirankakkapussipussi.

(aah.... suomenkielen kielioppi ja yhdyssanat! You just gotta love it!)





Ihan vaan pussin suussa päärme ja siinä nauhanpätkä ja sieltä saa muovipusseja otettua helpolla. 






Ja mikä kangas! :D


Tästä muuten hyvä vinkki jos kaveripiirissä on koiranomistajia, 
että mitä pientä heille vois joskus ommella jostain jämäkankaan palasta. :) 

Tämmöiselle luulis olevan monella tarvetta, 
ainakin noiden puistoihin jätettävien kasojen määrästä päätellen...






Ja huomaatteko miten näppärä koira mulla on askartelemaan hihnaansa...?

Saa korjausompelua harrastaa säännöllisesti. ;)
 Montakohan kertaa tämäkin on jo poikkipureskeltu ja korjattu...








maanantai 16. kesäkuuta 2014

Eväskassi

Noni.

Käpälä ylös.

Kuinka monelle teistä on käynyt niin että kun viette eväitä pyörän sarvessa töihin niin....


Muovipussin kahva ratkeaa eväsrasian painosta.


Hupsansaa. 
Ja eväät on pitkin katuja. 


Silloin pitää kysyä itseltään "Sattumaako?" ja tehdä salaliitossa keskenään olevien kuoppien ja töyssyjen kestävä kangangaskassi. 







Joten, kun jatkossa kasaan muutaman muovikipon päällekäin ja vien eväitä töihin pyöränsarvessa kuljettaen...






...ne päätyvät töihin asti tekemättä tuttavuutta asfaltin kanssa. 






Tää kassi on optimoitu että tuommoinen pikkuisen isompi pyöreä rasia just mahtuu sinne pohjalle eikä hölsky ja pääse heittelehtimään. Ja mahtuu parikin päällekäin jos on vaikka sörsselit eri purnukoissa.






Molemmat kankaat on kirpparilta haalittuja jämäpaloja. Kahvat ompelin  tuollein lenkeiksi ihan sillä että niihin voi tunkea vaikka heijastimet molemmille puolille roikkumaan....






Niinkuin esimerkiksi näin movember-henkisesti viiksiheijastimen kera.






Kyllä nyt kelpaa fillaroida töihin. :)

perjantai 6. kesäkuuta 2014

Hama-helmi korvakoruja kypsille aikuisille


Välillä hupsuttaa.


Silloin tarvitaan humoristisia korviksia. 






Tänäänkin mulla oli kaksi ylimääräistä elämää mukana.

(...tänään tuli tarpeen, terkkuja vaan sulle ääliö fillaroija joka et osaa ryhmittyä pyörätiellä oikein... kamikaze-taktiikka ei ole pitkällä tähtäimellä niin hyvä...)



Sitten, TETRIS! 






Jokaisen insinöörin lempparipeli lapsuudesta.


Ja välillä voi vaan kaivata isoksi kasvamista, mut hyvä yks varaelämä olla messissä kuitenkin myös...






Jups. Näillä saa sitä katu-uskottavuutta noissa business-ympyröissä.


Köh köh...

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Pallokäsilaukku


Kesä.


...ja 


Kesälaukku.

Nämä kaksi kuuluvat yhteen.






Joten pieni käsilaukku valmistui tuossa.

Kaavat improvisoitu omasta päästä. 
(ei silti näytä mun päältäni, ehe ehe.)






Vuori mustaa satinia, päällinen puuvillaa kirpputorilta.






Kehykset ostettu virosta Karnaluksista joskus vuosia sitten. 






Ihan siis pieni laukku. Lomakko, puhelin, avaimet, huulipuna.... ei mikään massiivinen olkalaukku siis.






Ja ei kun terdelle. ;)


perjantai 30. toukokuuta 2014

Puumapussukka

Tarvitsin juoksuvyön.


Menin urheilukauppaan.


Töllistelin että tuossapas hyvä idea.

Sais kännyn ja avaimet vyötärölle trikoopussukkaan.
Ai kuinka kiva, ostankin tän, 
paljos tämä makshhhHHEERRANJUMALA! 



Joten kotiin, 
laatikoiden penkomista 
ja 
tovi ompelemista. 


And behold, it's puuman juoksupussukka.






Törkeää plagiointia. 
Tiedän. 
Häpeän.






Mutta miten näppärästi kännyni sinne mahtuu. Kaupan versio oli aika pinkeä.



Ja kierrätystäkin harrastin:
Trikoo: 
vanhoja ompelusjämiä vuosien takaa.
Kuminauha: 
irrotettu jostain vanhasta tuotteesta, en muista mistä.
Remmi ja lukot ja säätömuoviosajutut:
Vanha reppu






 Vetoketju sentääs on uus... mut laatikon pohjalta.

Mut eipähän tartte salilla ja pyöräillessä enää ihmetellä minne sen puhelimen tunkisi kun urheiluvaatteissa ei ole taskujakaan...


tiistai 27. toukokuuta 2014

Farkkushortsit vanhoista farkuista

Vanhat farkut. Kesä.... 

It's shortsi-making-time, beibi! 


Tästä lähtee.






Nää on jo jokusen vuoden käytössä olleet, mut ois varmaan alun perinkin kannattanut ostaa kokoa pienemmät. Jotenkin venähtäneet vaan vuosien saatossa...






Tästä poikki.






...mut ehkä siks just niin kivat kun ovat niin mukavat päällä kun ovat venähtäneet. :)



...niks naks... 


....surrur ja päärme...











Oujee beibi.






Kylä lähtee.


Kesä, tuu takas.



maanantai 14. huhtikuuta 2014

Kuinka violetista matosta vaaleanpunainen tuli

Noniin. Tiedätte varmasti tämän maton.

Tämä samainen matto on tässä blogin taustakuvassakin. Ja enempi tarinaa siitä löytyy täältä.






Ja ollut vessan mattona valmistumsiestaan lähtien... Kunnes Maija-Mämmikoura kylppäriä kloritilla puhdistaessaan onnistui röpöttelemään sitä hienosti myös matolle.


Prkl.


Mutta näppäränä naisena päätinkin upottaa sen jälkeen koko maton kloriti-liuokseen.

Noin puoli pulloa kloritia ja ämpärillinen vettä.






Ja kas. 
Nyt minulla onkin vaaleanpunainen (tasavärinen) matto.

:) 

Taas kuin uusi! 



perjantai 11. huhtikuuta 2014

Sytykeruusuja

Vanhat kyttilänjämät sai kyytiä.






Saavat luvaan palaa iloisesti. 






Materiaalina on kananmunakennot ja kynttilänpätkät.






Jostain syystä näistäkin tuli vähän violetinsävyiset...





Hupsansaa. :)


...sitten vielä kun olisi takka. Hmm.


maanantai 24. helmikuuta 2014

Salaliiton pitävä kierrätyskankainen kassi.

Kaverilla oli synttärit tässä. 
Tein hänelle lahjaksi kauppakassin.






Hän on samainen kaveri joka allekirjoittaneelle revenneet farkkunsa antoi. 
Oli meinaan vanhoja farkkujaan roskiin heittämässä.

Roskiin? 

ROSKIIN?!?
HAH! 


Minun taloudessani vanhoille revenneille farkuillekin löytyy vielä paljon käyttöä. Kuten tämä ompelukoneeni uusi huppu jonka kyseisistä farkuista tein.

Farkkukangasta jäi kuitenkin vielä tähteeksi oheisesta ompelukoneprojektista. Joten, tein hänelle kiitoksena farkkujen lahjoittamisesta sekä synttäreiden kunniaksi kangaskassin.






Enkä minkä tahansa kangaskassin vaan Salaliitto-Sammakolla varustetun kangaskassin.






Suosittelen tutustumaan sarjakuvaan. 
Saharaakin kuivempaa huumoria joka arkipäivä NYTin sivuilla. 

Kohta tekin huomaatte kyselevänne jatkuvasti "Sattumaako?"

lauantai 22. helmikuuta 2014

Kissed by Zombie

Tässä taas vanha hyllylevy tai laatikon pohjalevy uudessa käytössä. 

Iskä mulle kasan tän kokoisia kovalevynpalasia toi joskus.

Pikkuhiljaa nää muuttuvat tässä... tauluiksi. 








Yksi levyn paloista muuttui jo aiemmin lintutauluksi... 

Oon jotenkin tympääntynyt nyhräämään yksityiskohtien kanssa ikuisuuksia.
Niin kuin ennen oon paljon maalannut.



Joten uudet tuulet, uudet jutut.



Pois omalta mukavuusalueeltaan.







Tavoittelin keveää, vesivärimäistä yleisilmettä jopa. 

Vihaan vesivärejä, en tykkää niistä, joten... 

Todellakin olen poissa omalta mukavuusalueeltani maalatessani kevyesti ja reilusti ohennetulla maalilla.



Päätinpä piruuttani tehdä tähän tauluun vielä ovelan efektin:

KIILTOLAKKA! 

Mutta vain huuliin ja valumiin. 






Taustassa ja huulien kiiltävimmissä kohdissa myös hopeamaalia, jota jäi tästä tuoliprojektista







Toisen roska on toisen aarre. <3 




...yleensä en luonnoksia julkaise, mut teenpähän poikkeuksen.





Maalina akryylimaalit tehostettuna Taika-kalustemaalilla. 

Koko 62 x 37 cm

Pohja kovalevyä.



Kerran vielä pojat:






Kierrätystaidetta parhaimmillaan.

Ja tää taulu tulee niin keittiöön, koska sävyt on suunniteltu tätä verhoa ajatellen...