sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Pipo päässä tarkenee syödä vappukakkua!

Miekkoselle valmistui Novitan kevät 2012 lehden ohjeella Nepal-myssy. Ohjeen mukaan tehtynä piposta tuli juuri sopiva miehen päähän, mutta omaan päähäni tuo on ihan jäätävän iso... eli jos itselle saman pipon tekisin, niin 4-6 silmukkaa voisi aloitussilmukkamäärästä karsia samantien, näin niin kuin vinkkinä...




Idea pipoon syntyi siitä, kun oli tuota Huopasta jäänyt reilu kerä tähteeksi näistä (surkuhupaisista) huopatöppösistä, niin sain tähän pipoon niitä tähteitä hyödynnettyä aika kivasti. Tosin vieläkin jäi puoli kerää...





Lankana on siis kaksinkertainen huopanen neulottuna 6mm paksuisilla puikoilla ja mustat raidat on jämälankoja vuosien varrelta, sekalainen jämälankakokoelma isoveljeä, seitsemää veljestä sekä nallea... välillä kaksin, välillä kolminkertaisena.





Pääsinpähän edes lopuista isoveljen jämistä eroon, jee! :)

Päälaella olisi ohjeen mukaan kuulunut olla tupsu, mutta.... jotenkin hevimieheni olemukseen tupsupipo....ei...vaan...jotenkin sovi... Mutta innostuipa mies kuitenkin lettipiposta, ja niinpä päälaelle väkertelin vielä samanlaisen letin mimmoiset korvaläpissäkin on.

Joten tämähän on tietenkin.... Hevilettipipo!




Kyllä kelpaa nyt kesää odotella villapipo päässä! :D


....


Vielä sokerina pohjalla, Angry birds kakku veljenpojan 8-wee synttäreille...  Koristeet kaikki askarreltu marsipaanista, myös nuo mustat jutut on ihan valmiiksi värjättyä marsipaania. 




Näihin kuviin ja tunnelmiin, hyvää Vappua kaikille lukijoilleni sekä muille satunnaisille vierailijoille! :)



keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Business-Maija

Mitä tapahtuu kun yhdistetään käsityöläinen työelämän palaverimaailmaan...? Noh, jotain outoa tietysti. Tällä kertaa tämmöistä...




Paita on perustrikoopaita Hennesiltä, mutta piirtoheitinkalvon, saksien ja mustan kangasvärin avulla saa peruspaidankin tuunattua businesskelpoiseksi... ;) Ei muuta kuin pilkettä silmäkulmaan ja huumoria mukaan, eihän kukaan niitä insinöörimiehiä ilman huumoria jaksa? ;)





Kyllä kelpaa palaverissa istuskella ja esittää älykköä (näin tuoreena BLONDINA se onnistuu varmasti helposti...! :D 15 vuotta punapäänä sai riittää. ;D )

Taustalla muuten kokoelma maalilappusia ovenkarmeissa, tekee mieli maalata työhuoneen seinät... mutta millä värillä? Kas siinäpä pulma... Mutta, ovenkarmit toimii näppärästi lappusten pidikkeenä, ja sitten voi rankata niitä suosikkeihin ja ei niin suosikkeihin muutaman päivän ajan... :) Näkee eri valoissakin kun katselee ajatuksen kanssa muutaman päivän noita....

tiistai 24. huhtikuuta 2012

Tiskirätteilyä


Kevät saapuu. Tosin ei niin nopeasti kuin sitä toivoisi...  Joka tapauksessa, kevätsiivouksen piristykseksi valmistui pari tiskirättiä käsityömessuilta tarttuneesta langasta.




Lankana pinkki Blend bamboo-lanka Hjerte Garnilta. Langassa on 70% bambua ja 30% puuvillaa. Yhdestä 50g kerästä riitti sopivasti 2 rättiin.





Aikaisemmat tiskirättini ovat olleet samantyyppistä bambulankaa ja ai että kun ovatkin olleet kivoja, eivät haise vaikka olisivat useammankin viikon (lue: kuukauden...) aktiivisessa käytössä. Ja kun lopulta ulkomuoto alkaa olla jo sen verran etova ettei kärsi rättiin koskea (no..kuitenkin) sen voi näppärästi heittää pyykkikoneeseen muiden pyykkien sekaan! :) Ja mitä enempi pesee, sen parempi imuteho. Ai kuinka näppärää!

Ohjeena Yhteishyvän virkattu tiskirätti


lauantai 21. huhtikuuta 2012

Juhlahumu sen kuin jatkuu.

Sukulaisteni iloksi väkertelin vielä toisen samanmoisen kakun, tosin koska en viitsinyt enää tehdä samanlaisia koristeita uudestaan, vaihdoin tyylilajia. :)




Ja kahvipöydässä saatujen idean pohjalta, kynttilöitä on edustamassa 28 palleroa. :)




Koristeet jälleen kerran 100% marsipaania, pinta marmorointikuvioitu puna-valkoisella marsipaanilla ja mustat myös marsipaania, tosin mustaa marsipaania. Tällä kertaa marmorointi onnistui jotenkin kivemmin kuin viikolla tekemääni kakkuun.



Samoilla täytteillä mennään, eli mansikka-kerma-tuorejuusto...



Sitten ostin itselleni synttärilahjan, uuden polkupyörän. 



...jonka nimeksi tuli Herbiella Riemukupla, mutta tuttavien kesken vaan Riemis. Mistä moinen nimi...? Noh, katsokaapas tätä kuvaa: 




 Yhtäläisyys esikuvaansa ON ilmeinen....

...vaan, mistä saisin etu- ja takalokasuojaan tuollaisen 53 numerotarran?!?




Tää niin vaatii tuollaista tarraa! Ilman sitä Herbiellani ei ole täydellinen... ;) 




torstai 19. huhtikuuta 2012

Kuolemattomuuden muistutus, eikun...

Hän, eli Minä, suuri väkertelijä, on kuolevainen.



Tästä todisteena syntymäpäivä. 


...eikun hetkinen, onhan kuolemattomillakin sentääs Syntymäpäivä!! 


...eli, ehkä olenkin kuolematon?!?! Nooh, aika näyttää. ;) 


Kuitenkin, työkaverini näyttivät lähinnä lapsilta karkkikaupassa kun mäjäytin tämmöisen kaunokaisen aamukahvipöytään. He suorastaan tärisivät innosta, kuola suupielestä valuen, kädet lautasia hapuillen, kynnet pöytään napuillen ja....lusikat nyrkkiin puristuen... ..no jotain sellaista kuitenkin...





Tosin, "työkaverini"-termi on ihan liian laimea, haluaisin sanoa aina "työystäväni", sillä he vaan niin mahtavia ihmisiä, joilta saa aina tukea ja apua kun sitä tarvitsee. Toisaalta, koko työ-sanan voisi jättää pois. Eli, Ystäväiseni, olette ihania, ja tämä kakku oli nimenomaan teille ja teidän iloksi leivottu. <3





....ja hyvinhän se kakku näytti maistuvan. Sisällä mansikka-tuorejuusto-kermatäyte suklaisilla kakkupohjakerroksilla höystettynä. Päällinen puna-valkoiseksi marmoroitua marenkia, sokerivoikreemiä unohtamatta. ja myös mustat koristeet olivat marenkia! :)







Sain jopa ihan halauksen kakun ansiosta (toim.huom. naiselta) et ilmeisesti aika hyvää kakkua oli... ;)



maanantai 16. huhtikuuta 2012

Nyt näkyy tähtiä!

Tähtitaivas.


Sitä on kiva katsella.

Myös nukkumaan mennessä... lämpimässä, peiton alla... oman kullan kainalossa....






....ilman silmälaseja....eli...ei näe tähtiä, näkee vaan valopalleroita...... noh, pikkujuttu... .. .





Mutta, kuinka monella teistä oli lapsena pimeässä loistavia tähtiä katossa? Käsi ylös nyt! :)





Allekirjoittaneella ainakin oli tähtitarroja katossa teininä lapsuudenkodissa... ja opiskelija-aikoina myös.

Ja kun jonkin aikaa sitten sattui kaupassa vastaan pimeässä loistavia tähtiä tulemaan, en voinut vastustaa kiusausta ja niin oli taas pakko ostaa vähän tähtiä kattoon...

Ah, on nää vaan kivoja. <3







Tähän loppuun vielä jokerina pohjalla Päivän Niksi:








Liimaa (tai teippaa, mikäli tarrojesi liimapinta on niin huono...) yölampun valokatkasijaan pimeässä loistava tarra tai pari, niin näet katkaisijan kattovalojen sammuttamisen jälkeenkin. :)


Hyvää yötä!


sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Käsityömessuilua

Tänään, kylmää ja koleaa tihkusadetta uhmaten, lähdin polkemaan pyörällä kohti messukeskusta, sillä vuorossa oli yksi vuoden vakiotapahtumistani; KÄSITYÖMESSUT


Käsityömessuilla on aina käsityöläisiä myymässä tekeleitään, sekä tietysti tarvikemyyjiä myymässä kaikkia kivoja tarvikkeita meille intohimoisille ährääjille.

Kovasti jo suunnittelin että en sieltä mitään osta, kun en mitään tarvitse, mutta.... noh, sen nyt arvaa kuinka se suunnitelma sitten piti pintansa.





Pikkuromppeiden lisäksi löysin jopa hieman jotain isompaa meille, nimittäin uuden lampun keittiöön.





(Mieheni on viettämässä viikonloppua ystävänsä luona, varmaan ilahtuu taas suunnattomasti, kun sisustan taloa täällä sillä aikaa... "Yllätyyys! Kato, uus keittiön lamppu, eikö ookin ihanaa???!!!" ...nooh, oma vika, mitäs lähtee viikonlopuiksi pois. ;) Pakkohan mun on itseäni huvittaa täällä jotenkin, vaikka siis shoppailemalla.)





Tuossa Yläkuvassa hieman asennus vielä vaiheessan, alkoi palamaan käpy allekirjoittaneelta, kun eikö yksi johdoista irronnut tuolta katosta, ja piti aukaista sitten tuo kattohärpäkkä ja ruuvailla se takaisin kiinni paikalleensa sinne sokeripalaan, ennen kuin pääsin jatkamaan sen ähertämistä... että meinasi hieman ärsyttää, kun "siinähän ei mene kuin minuutti kun vaihtaa lampun kattoon!"....jooh... todellakin. Mutta sainpahan asennettua, ihan itse! :)





Tässä muuten hieno esimerkkini mieheni sisustusmausta... Se välttämättä halusi ostaa meille väriä vaihtavan led-lampun. Että voidaan nyt sit kokkailla joskus vaikka punaisessa valossa...






...Jee.

Kuitenkin, tuon ihanan vanhasta kakkukuvusta tuunatun lampun ostin Annan Pajan myyntikojusta. :)







Lampun lisäksi mukaan tarttui kivaa pinkkiä bambu-lankaa sekä herkulliset Elvarin englanninlaku-hiuspinnit. :)






Lisäksi ostin vielä ilmeisesti mutanteille tarkoitettuja nappikorvisten taustoja, sillä pakkauksessa on nappikorviksen taustoja 9 kpl... Eli luvassa yksi pariton korvakoru sitten. :D

Pallofiilis


SALSA! 
Tii tii ti tii titi tii ti ti...  
kyllä te tän salsabiisin tiedätte. ;)

Valvomisen puolelle hurahti tämän hamosen valmistaminen kun innostuin sitä yksi ilta väkertämään.




Eikä lopulta edes mennyt niin kuin strömsössä, kun ilman sovitteluja yritin hamosta tehdä.... noh, siitähän tuli niin iso, et olisi varmaan uponnut XL-kokoiselle naisellekin... joten ei muuta kuin ylin rimpsu irti, yläkappaleen kaventelu, ja rimpsu takaisin kiinni hieman rypyttäen niin johan alettiin päästä lähemmäksi sitä S/M-kokoa... (Eli sado-masokistien suosikkikokoa.) 




Kaava on tosiaan sovellettu ihan omasta päästä, ja kangas on eurokankaasta joku ohkainen puuvillakangas... 

Hameen alareunaan ompelin vielä ruskean pitsin kiertämään helmaa. :) 




Tästä tuli kivan keväinen, oikein sellainen höyhenen kevyt unelma... pitäisi vaan ostaa joku ruskea tai keltainen paita jonka kanssa tätä kesällä pitäisi! :)


..... 



Tuli myös väkerrettyä tuossa testimielessä yksi pieni kukkaro. 




En vielä noita pieniä kehyksiä tullut kokeilleeksi, niin pitihän sitä vähän päästä testailemaan.




Vuorena vanha tyynyliinan palanen taasen, kierrätys on pop. :)




Näitä pitää tehdä vielä lisää! :)

torstai 12. huhtikuuta 2012

Hetki lyö...

"Voi ei, kello on jo noin paljon! Pitäis mennä nukkumaan.... noh, mää teen äkkiä vielä tän yhden sauman...."

"Eikä, miten siinä meni noin kauan????! No ompelen sit pikapikaa vielä tän yhdenkin sauman..."

"...ehkä vielä yksi."


....ja seuraavana päivänä aamukahvipöydässä työkaverit kyselee että "Mitä ihmettä sää oot tehnyt eilen kun näytät noin väsyneeltä?" johon voi aina mutista jotain epämääristä, kuten "noh...nukuin tota vähän huonosti....köh köh..."


Huutakaa "Hep" jos kuulostaa tutulta... huoh.

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Naisen kolme pahetta

On olemassa muutama asia joita naisella ei koskaan voi olla liikaa. Arvaatteko jo?

Nro 1:

Käsilaukkuja. 
Niitä vaan pitää olla kaiken muotoisina, värisinä ja kokoisina kaikenlaisia tilanteita silmällä pitäen. Harvemmin ostan kuitenkaan käsilaukkuja, koska kaupassa aina tuntuu siltä että näitä laukkuja ehkä on jo ihan tarpeeksi että tarvitsenkohan ihan varmasti taas uutta.... mutta, porsaanreikä logiikassani on se, että "itsetehtyjä laukkuja ei lasketa". :) Joten.... laukkumääräni on aika valtava.......





Nro 2:

Kenkiä. 
Niitä voi ostaa aina, varsinkin jos ne on nätit, tai tarjouksessa, tai tarjouksessa ja nätit. Viis siitä tuleeko niillä ikinä sit lopulta käveltyä, mutta naisella pitää olla paljon ihania kenkiä. Mäkin ostin viimeksi aivan ihanat korkokengät alennusmyynnistä, jotka ei olleet kyllä yhtään mun väriset, eikä mulla ole mitään sen värisiä vaatteita, mut hei, nahkaiset hyvin jalkaan istuvat korkkarit vaan 70€, nii pakkohan ne nyt oli ostaa. Ehkä mä mummona sit pukeudun nudensävyisiin vaatteisiin...





Nro 3:

Koruja. 
Ah... korut. Suhteeni koruihin on kuin suhteeni... varpaisiini. Ilman niitä olisi tosi outo olo ja tuntuisi siltä että jotain oleellista puuttuu. Joten, koruja, niitähän ei koskaan voi olla liikaa. Tuntuu aina olo ihan alastomalta jos ei ole koruja päällä. Osa korvakoruistakin on sellaisia joita en koskaan ota pois, mutta isoimmat sentään otan yöksi pois... liian isoja korvakorujahan ei sitten ole olemassa, se on joku urbaani legenda.

Joten, kun isän kanssa olin verstaassa, ja näin hopeakorutyökalupakin pohjalla lusikoita, yllytin isän samantien halkomaan mulle yhden lusikan ja tekemään niihin reijät päähän.





Ja ah, iiiiihanat lusikkakorvikseni (joku II korkeushyppypalkinto vuodelta -54) ovat valmiit. Nää on niin mahtavat, tulee varmaan pidettyä koko ensi viikko näitä. :)


Mitäs paheita teillä on? :)

maanantai 9. huhtikuuta 2012

Koiruuksien peti

Onnea on oma sika.






Intouduinpa tekemään pari tyynynpäällistä koirien lattiatyynyyn.

Olen tehnyt kaikkiin koirien tyynyihin muutamat irtopäälliset vanhoista lakanoista, koska on pikkuisen kätevämpää pestä noita tyynyliinoja aina silloin tällöin, kuin että pesee tuota paksua tyynymöhkälettä niin usein.





Varsinkin vielä kun narttukoirilla on juoksuaikakin, niin paljon helpommalla pääsee kun pesee vaan tyynyliinoja vähän tiheämmin...

Joten tänään vuorossa tämmöinen todella ihana ja käytännöllinen fleece-tyyny. Ei yhtään jää koirankarvat kiinni tuohon pintaan, ehei... ja vaikka miten imuroit sitä, niin ne on siinä ja pysyy. Todella siistin näköinen siis...





Ei muuta kuin pyöreä tyynyliina kehiin vaan ja kas, jopas tuli siistinpi. :)

...Vaan ei ihan ole corgin mittasuhteille sopiva tämä(kään) tyyny...








sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Albinohirvi ja sen kaveri

Isukin syntymäpäivähuopikkaat (tässä linkki ohjeeseen) saivat koristeeksi albinohirvet. Lähinnä sen takia ettei mulla ollut kuin kahden väristä huopaa, valkoista ja sellaista persikansävyistä...  Olisi ollut myös ihan mustaa ja valkoista karstavillaa, mutta huovutusneulani on katkennut, joten se siitä ideasta sitten.




En tiedä pitäisikö näihin kehitellä vielä jotain lisäksi... ideoita?




Liimasi hirven ensin paikoilleen kangasliimalla (lähinnä pään ja keskiruumiin siis) ja sitten tikkasin käsin ympäriinsä. Kangasliima jopa tuntui pitävän, vaikka skeptisesti suhtauduin huovan liimaamiseen... sen verran höttöistä materiaalia kuitenkin.




Vielä kuukausi isän synttäreihin, joten hyvin ehdin kehittelemään näihin vielä jotain lisäkoristetta jos ideoita vaan riittää... ja toivottavasti isä et lue blogiani! Esitä edes yllättynyttä juhlissasi jos luet... ;)


Vessassa on hyvä olla, ei huolet paina eikä rasitu polla...


Sainpahan nupit vaihdettua vihdoinkin. Ei mennyt ihan niin kuin strömsössä taas...  (jos taisteluni kaapin kanssa kiinnostaa, lueskele tämä astetta avautuvampi postaukseni parin päivän takaa.) 


Lähtötilanne oli siis tämä:



Ja lopputilanne nyt tämä: 



Sain tosiaan sen viimeisenkin nupin lopulta irrotettua, kun sain ujutettua nupin alle osittain yhden ohutteräisen hedelmävetsen, jolla nitkuttamalla sain suurimman osan liimasta pois ja lopulta aikani kiskottuani alkoi liima antamaan periksi... ei ole helppoa tämä sisustaminen aina. ;)



Sitten porakoneella reijät vielä nuppien syvennyksien kohdalle ja uusien nuppien ruuvaus paikoilleen. 
(osasin laittaa porakoneeseen terän ihan itse, jee! Hyvä minä! :D Pois sitä en osannut ottaa, et sai mieskin kokea olevansa hyödyllinen edes kertaalleen, kun pääsi opastamaan mua siinä... taas... Tää on vähän sama kuin tää mun "mikä on paitsio?" kyselyni aina urheilulajeja katsellessani, et vaikka sen kuuleekin aina silloin tällöin, on edellisestä kerrasta vierähtänyt jo sen verran aikaa ettei enää muista vastausta.)



Isäni lyhenteli nuppien ruuvit, sillä kun on sellaiset hyvät hiomalaitteet joilla noiden ruuvien päiden hiominen onnistui nopeasti. :) Paaaaljon parempi kuin se edellinen versio. :)






Enää ei törötä ruuvien päät laatikoiden sisäpuolella typerästi. :) 

Tuli vähän ryhtiä heti tämänkin kaapin olemukseen. Herkkä ja romanttinen, mutta kuitenkin vähän asennetta mukana.






.....

Muutama päivä sitten tuunasin meidän vessapaperitelineenkin uuteen uskoon. Kun eihän tämä Ikean teräksinen tötterö nyt mätsännyt enää yhtään mattamustaan vessapaperitelineeseen... 



(Kuva kopioitu Ikean sivuilta, tässä linkki tuotesivulle.)

Joten ei muuta kuin mattamustaa bilteman spraypurkki taas kauniiseen käteen ja vähän suihkuttelemaan. 




Ah, heti parempi.




Miksi en tajunnut tehdä tätä jo aikaisemmin?