Aikuisen naisen passipussi

Olin lähdössä reissuun.

Enkä löytänyt kaulapussia mistään. Olin hukannut sen varmaan jonnekin. Joten oli aika ommella uusi.

Ja.... alkuperäinen idea "simppeli suorakulmainen pussukka jossa on vetoketju".......
lähti...
vähän...

lapasesta...

jonnekin? 

Hetkinen!

Mikäs härski pussukka sieltä pilkottaa....?

Sain ystävältäni syntymäpäivälahjaksi passin suojapussin. :D

Saatoin lentokentän tiskillä räväyttää sinivalkoisen römpsän pöytään. Eikä yhdenkään virkailijan ilme edes värähtänyt!  On ne ammattilaisia.

Musta tää oli ihanan vitsikäs lahja. :) Kiitos ihana ystävä! 

Saippuakulho

Halusin uuden saippuakipon näiden (jo kovaa vauhtia ruostuvien) lusikoiden tilalle. 

Annoin tehtävän savitöitä harrastavalle muotoilija-ystävälleni.

Tekisi mulle uuden saippuakipon.

Mutta en suostunut mihin tahansa kippoon vaan asetin listan vaatimuksia:

- Saippuan pitää kuivua hyvin

- vesi ei saa jäädä lillimään kipon pohjalle

- veden pitää myös päästä helposti virtaamaan kipon pohjan läpi lavuaarin pohjalle

- väri tumma tai vaalea, ei mitään sisustusta rajoittavaa.

Pitkällisen, noin vuoden mittaisen prosessin päätteeksi 

(unohtamatta 2 koeversiota)

Lopputulos:

.....täydellinen. 

Kiva industrial-tyylinen ilmastointiräppänä.
Tai pöytätietokoneen propelli? Hmm. En osaa päättää. :D

Sen lisäksi että se on nätti kuin sika pienenä se toimii. :)

Saippua ei liimaannu kippoon,

kuivahtaa nopeasti,

vesitahrat ei jää mihinkään lillimään

ja

se on sopii minkävärisen maton tai käsipyyhkeen rinnalle. :)

Perttfecto.

Koirankakkapussipussi

Koiruudellekin välillä jotain. 

Nimittäin koirankakkapussipussi.

(aah.... suomenkielen kielioppi ja yhdyssanat! You just gotta love it!)

Ihan vaan pussin suussa päärme ja siinä nauhanpätkä ja sieltä saa muovipusseja otettua helpolla. 

Ja mikä kangas! :D

Tästä muuten hyvä vinkki jos kaveripiirissä on koiranomistajia, 

että mitä pientä heille vois joskus ommella jostain jämäkankaan palasta. :) 

Tämmöiselle luulis olevan monella tarvetta, 

ainakin noiden puistoihin jätettävien kasojen määrästä päätellen...

Ja huomaatteko miten näppärä koira mulla on askartelemaan hihnaansa...?

Saa korjausompelua harrastaa säännöllisesti. ;)

 Montakohan kertaa tämäkin on jo poikkipureskeltu ja korjattu...

Eväskassi

Noni.

Käpälä ylös.

Kuinka monelle teistä on käynyt niin että kun viette eväitä pyörän sarvessa töihin niin....

Muovipussin kahva ratkeaa eväsrasian painosta.

Hupsansaa. 

Ja eväät on pitkin katuja. 

Silloin pitää kysyä itseltään "Sattumaako?" ja tehdä salaliitossa keskenään olevien kuoppien ja töyssyjen kestävä kangangaskassi. 

Joten, kun jatkossa kasaan muutaman muovikipon päällekäin ja vien eväitä töihin pyöränsarvessa kuljettaen...

...ne päätyvät töihin asti tekemättä tuttavuutta asfaltin kanssa. 

Tää kassi on optimoitu että tuommoinen pikkuisen isompi pyöreä rasia just mahtuu sinne pohjalle eikä hölsky ja pääse heittelehtimään. Ja mahtuu parikin päällekäin jos on vaikka sörsselit eri purnukoissa.

Molemmat kankaat on kirpparilta haalittuja jämäpaloja. Kahvat ompelin  tuollein lenkeiksi ihan sillä että niihin voi tunkea vaikka heijastimet molemmille puolille roikkumaan....

Niinkuin esimerkiksi näin movember-henkisesti viiksiheijastimen kera.

Kyllä nyt kelpaa fillaroida töihin. :)

Hama-helmi korvakoruja kypsille aikuisille

Välillä hupsuttaa.

Silloin tarvitaan humoristisia korviksia. 

Tänäänkin mulla oli kaksi ylimääräistä elämää mukana.

(...tänään tuli tarpeen, terkkuja vaan sulle ääliö fillaroija joka et osaa ryhmittyä pyörätiellä oikein... kamikaze-taktiikka ei ole pitkällä tähtäimellä niin hyvä...)

Sitten, TETRIS! 

Jokaisen insinöörin lempparipeli lapsuudesta.

Ja välillä voi vaan kaivata isoksi kasvamista, mut hyvä yks varaelämä olla messissä kuitenkin myös...

Jups. Näillä saa sitä katu-uskottavuutta noissa business-ympyröissä.

Köh köh...

Pallokäsilaukku

Kesä.

...ja 

Kesälaukku.

Nämä kaksi kuuluvat yhteen.

Joten pieni käsilaukku valmistui tuossa.

Kaavat improvisoitu omasta päästä. 

(ei silti näytä mun päältäni, ehe ehe.)

Vuori mustaa satinia, päällinen puuvillaa kirpputorilta.

Kehykset ostettu virosta Karnaluksista joskus vuosia sitten. 

Ihan siis pieni laukku. Lomakko, puhelin, avaimet, huulipuna.... ei mikään massiivinen olkalaukku siis.

Ja ei kun terdelle. ;)

Puumapussukka

Tarvitsin juoksuvyön.

Menin urheilukauppaan.

Töllistelin että tuossapas hyvä idea.

Sais kännyn ja avaimet vyötärölle trikoopussukkaan.

Ai kuinka kiva, ostankin tän, 

paljos tämä makshhhHHEERRANJUMALA! 

Joten kotiin, 

laatikoiden penkomista 

ja 

tovi ompelemista. 

And behold, it's puuman juoksupussukka.

Törkeää plagiointia. 

Tiedän. 

Häpeän.

Mutta miten näppärästi kännyni sinne mahtuu. Kaupan versio oli aika pinkeä.

Ja kierrätystäkin harrastin:

Trikoo: 

vanhoja ompelusjämiä vuosien takaa.

Kuminauha: 

irrotettu jostain vanhasta tuotteesta, en muista mistä.

Remmi ja lukot ja säätömuoviosajutut:

Vanha reppu

 Vetoketju sentääs on uus... mut laatikon pohjalta.

Mut eipähän tartte salilla ja pyöräillessä enää ihmetellä minne sen puhelimen tunkisi kun urheiluvaatteissa ei ole taskujakaan...